Olimme sopineet, että maaurakoisijamme tulisi tekemään tällä viikolla tonttimme maarakentamisen loppuun. Isäntä olikin pyytänyt vapaata töistä, koska maaurakoitsijan apumiehelle oli tullut este ja tontilla olisi hyvä olla joku muukin kuin konemies. Heti aamusta kävi ilmi, että meillä tulisi olemaan ongelmia sorakuljetusten kanssa. Tuntui, että kaikki kuorma-autoilijat olivat varattuja, eikä keltään tuntunut löytyvän aikaa. Taisi edellisten päivien pienet lumisateet pelästyttää rakentajat, joka sitten alkoivat urakalla tekemään pohjia, ennen oikeaa talven tuloa.
 

Periaatteessa maaurakoitsijan hommiin olisi kuulunut maa-ainesten aikataulutus riittävän ajoissa, ettei sitten tontilla jouduttaisi odottelemaan. Aamulla kukonlaulun aikaan Isäntä odottelikin innoissaan, että pääsisi tositoimiin mutta lopulta vasta noin puolenpäivän tienoilla tontille saatiin pari kuormaa 8-16 kapillaarikatkosoraa. Aamupäivä oli oikeastaan tuhraantunut lapion varressa perustuksen sisälle sataneen pienen lumikerroksen kaapimiseen.
 

Soran loppuessa noin puoli neljän aikaan lopettelimme tältä päivältä. Tuloksena ensimmäisen päivän jälkeen oli vain kapillaarikatko perustuksen sisällä sekä hieman pintamaan tasoittamista tontilla. Toivottavasti tahti tästä hieman paranee tai maaurakan toinen vaihe venyy viikkojen mittaiseksi. Huonoa enteili sekin, että maaurakoisijan toinen kaivinkone oli mennyt päivän aikana rikki ja hänellä menisi huomisaamu sen korjauksen parissa. Sovimme, että hän ehtisi tontillemme huomenna kymmeneen mennessä.