Vihdoin saimme kaikki tarvittavat paperit ja allekirjoitukset kasaan, ja kävimme jättämässä rakennuslupahakemuksen. Aamusella Isäntä ajeli Kaupungintalolle tapaamaan rakennustarkastajaa. Siellä käytiin läpi paperit ja todettiin, että kaiken pitäisi olla kunnossa. Nyt sitten jännitetään meneekö hakemus läpi kertalaakilla vai tarvitseeko meidän vielä täydentää sitä. Tarkastaja lupasi käydä hakemuksemme läpi pikimmiten ja lähettää sen sitten kierrokselle muille asianosaisille virkamiehille (muun muassa palotarkastajalle, maanmittareille, jne.), joten voipi olla, että meitä odottaa jo ensi tai sitä seuraavalla viikolla postissa melko kallis kirje.

Iltapäiväksi olimme varanneet suunnitteluajan Puustellin suunnittelijalta tarjouspyyntöä varten. Taas oli hieman erilainen kiintokalustetapaaminen kuin koskaan aikaisemmin. Myyjä soitteli jo iltapäivällä ennen tapaamista ja kyseli ”fiiliksiä” sekä muistutti, että ottaisimme pohjapiirroksen mukaan. Kun pääsimme sisään liikkeeseen, johdatti tämä erittäin kohtelias ja mukavan tuntuinen myyjä meidät pöydän ääreen. Olimme jo kaivamassa kansiostamme pohjakuvaa ja omatekemiämme kalustekuvia esiin, kun myyjä kaivoi oman lippulappusensa ja aloitti myyntipuheensa. Ensin hän kyseli millainen talo meille tulee, minne olemme rakentamassa, millaisella budjetilla ja aikataululla, kuinka suuri perhe meillä on ja niin edelleen. Näiden peruskysymysten jälkeen ajattelimme, että nyt pääsemme vihdoin esittämään suunnitelmamme, mutta ei ihan vieläkään. Seuraavaksi myyjä kertoi Puustellin historiasta ja heidän arvoistaan sekä kuinka hieno ISO9001:2000 standardi heillä on. Kun ensimmäinen puolituntinen oli kulunut ja olimme päässeet niinkin pitkälle kuin istumaan pöydän ääreen kuuntelemaan Puustellin myyjän omakehua yrityksestä, me molemmat ajattelimme, että EIKÖ voitaisi mennä jo asiaan.

Lopulta myyjä kaivoi ruutupaperinsa ja kysyi, mitäs olimmekaan ajatelleet keittiöön? Tässä kohtaa saimme viimein annettua nipun omia suunnitelmiamme myyjälle, joista voisimme lähteä työstämään kiintokalusteita.  Tästä eteenpäin asiat sitten sujuivat hyvin siihen asti kunnes myyjälle iski migreeni ja päätimme jatkaa myöhemmin suunnittelun loppuun. Kokonaisvaikutelma oli kankean alun jälkeen erittäin positiivinen. Myyjällä oli erittäin hyviä parannusehdotuksia suunnitelmiimme ja hän osasi kuunnella meidän toiveitamme hyvin. Esimerkiksi alussa kysyttyyn budjettikysymykseen olimme vastanneet, että olemme liikkeellä pienellä budjetilla ja myyjä osasi ottaa tämän huomioon yrittäen joka välissä kertoa millaisilla valinnoilla voimme vaikuttaa huomattavasti lopulliseen hintaan. Sovimme uuden tapaamisen ensi viikoksi, jolloin jatkamme kalustesuunnittelun loppuun ja kenties saamme jo alustavan tarjouksenkin. Myyjä lupasi siihen mennessä piirtää jo läpikäymämme keittiön ja kodinhoitohuoneen kalustekuvat valmiiksi.