Postilaatikkoon oli tänään ilmestynyt ilmoitus, että lähipostissa olisi noudettavissa erittäin kallis kirjekuori. Siellä olisi odottamassa meidän rakennuslupamme, joka on luultavimmin mennyt läpi. Erityismaininta kaupungille, joka sai luvan koneistosta läpi reilussa viikossa, kun joistain blogeista on saanut lukea, että rakennuslupaa saa odottaa viikkoja jopa kuukausia. Kotiin päästyämme avasimme peloissamme kirjekuoren, että onko lupaan kirjattu joitain erityisehtoja, mutta pelot osoittautuivat turhiksi. Rakennuslupa oli mennyt läpi sellaisenaan, eikä mitään erikoisia ehtoja ollut kirjattuna. Nyt pitäisi ilmoitella eri tahoille, että rakennuslupa on saatu ja rakentaminen voi alkaa.

Valokuitutoimittajakin lähetti vihdoin sopimuspaperit useiden pyyntöjen jälkeen. Nyt sekin asia pitäisi olla kunnossa, mutta sopimusta lukiessamme huomasimme, että allekirjoitukset puuttuvat kokonaan papereista eli täytynee vielä jatkaa viestimistä heihin päin, jotta sopimukset saadaan kuntoon. Sinänsä kynällä kirjoitettu nimikirjoitus on todella kivikautinen sopimusten todentamismenetelmä, mutta sitä kuitenkin käytetään virallisesti niin kaipa sitä sitten pitäisi vaatia kaikilta.

Toinen sopimustekninen ihmetyksen aihe on Fortumin sähköliittymäsopimus. Ajattelimme, että pääsemme helpolla ja teemme liittymäsopimuksen nykyaikaisesti netissä. Mutta ei vain onnistu, siellä voi vain täyttää tiedot ja sitten he lähettävät sopimukset allekirjoitettavaksi kotiin, jotka pitää lähettää Fortumille takaisin. Eikö nykypäivänä voisi edes tämän tyyppisiä sopimuksia oikeasti hoitaa netin välityksellä kokonaan? Mikä siinä on niin vaikeaa, että edelleen vaaditaan käsin kirjoitettu nimikirjoitus paperiin, jonka voi periaatteessa, kuka tahansa kirjoittaa. Netti tarjoisi sopimuksiin paljon turvallisempia ja luotettavampia allekirjoitustapoja.