Tänään olimme ajatelleet aloittaa klapien teon todenteolla. Suunnitelmissa oli käyttää  Appiukon halkaisukonetta, jolla isotkin pöllit menisivät halki vaivattomasti. Valitettavasti sähköä tontilla ei vielä ole, mutta onneksi Isännän isällä on generaattoreita parikin kappaletta. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin elokuvissa vaan ensimmäinen takaisku oli, kun generaattoria varastolta hakiessa Isännän selkä niksahti generaattoria nostaessa. Tuli taas mieleen vanha opetus, jossa sanotaan, että nosta jaloilla älä selällä, varmaan hyvä neuvo jos vaan muistaisi tositoimissa. Lopulta saimme generaattorin sekä halkaisukoneen tontille ja johdot vedettyä mutta pettymys oli suuri, kun halkaisukone ei surahtanutkaan käyntiin, vaikka generaattori pyörii iloisesti. Lopulta annoimme periksi ja tartuimme vanhanaikaisesti kirveisiin. Halkoja alkoikin viimein syntyä iloiseen tahtiin. Illalla Isännän selkä kipeytyi niin, ettei hän päässyt kävelemään. Taitaa olla muutaman päivän Burana-kuuri tiedossa.

Jälkikäteen olemme pähkäilleet syytä halkaisukoneen toimimattomuuteen ja luultavasti vika oli ylipitkässä ja liian ohuessa jatkojohdossa. Meillä oli käytössä 50 metriä pitkä sekä halkaisijaltaan 1.5m^2 jatkokaapelikela. Jos olisimme lukenee halkaisukoneen ohjeita olisimme huomanneet, että käyttämämme kaapeli oli auttamattomasti liian kevyttä kaliberia koneelle.