Tänäänkin suuntasimme auton nokan kohti tonttia. Hikinen päivä oli taas tiedossa puunkaadossa ja risujen keräyksen parissa, kuinka sattuikaan tulemaan ennätyslämmin kesä juuri meidän rakennusprojektimme aikaan. Olimme selvästi oppineet jotain ja puita kaatui tänään komeaan tahtiin. Tontillamme sattui lisäksi ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen työtapaturma. Isäntä käytteli vinssiä ja Appiukko sahasi moottorisahalla. Puun alkaessa kaatua Isäntä ampaisi karkuun kaatuvan puun alta ja siinä rytäkässä nyrjäytti nilkkansa. Ei se tahtia tontilla haitannut, mutta illalla nilkka turposi niin, ettei kävelystä tullut mitään. Voipi olla, että huomenna tulee pakollinen lepopäivä, jos nilkka ei yön aikana parane. Tapaturmasta huolimatta päivän saldona oli kuusi iso puuta pölleiksi pätkittynä ja pinottuna sekä oksat tontin reunalle raahattuna.

Kaatamamme puut olivat valtavia, melkein kaikki yli 20 metriä pitkiä.

Vinssin virittäminen alkoi olla ongelmallista, kun melkein kaikki puut oli kaadettu tontin toiselta laidalta. Onneksi Appiukko oli kekseliäs.